Nimi: Lotta

Ikä: 4 vuotta, pian viisi

             Sukupuoli: Narttu

             Lempinimet. Lottaliinu, Lotuli, Lotteli, Pikku kirsuttaja.

             Rotu: Pohjanpystykorva

Muuta tietoa:

Heti kun sain Lotan olin aivan innoissani! Ensimmäisiä huudahduksiani: "Miten ihana", "Voi kiitos äiti!" tai "Miten kukaan voi olla näin liikuttava?" Pienen karvapalleron ensimmäiset päivät olivat pelkkää nukkumista, ulvomista tai haaveilua. On se nyt aika epäreilua jos pitää erota omasta äidistä. Sitten Lotta varttui, ja se tapahtui tosi nopeasti! Muistan Lotan ensimmäisen päivän kuin eilisen! Sitten onkin jo vuosi 2007 ja Lotta täyttää viisi. Ihmeellistä mutta totta, koiran kanssa eläminen on ollut minulle aina riippuvaista. Meodän perheellä on ollut kaksi koiraa. Siis yksi ennen Lottaa. Sen nimi oli Pirre. Tosin olin silloin kolme tai neljä kun se kuoli. Kerran Lotta meni metsälle iskän kanssa ja sai ensimmäisen saaliisna: Riekon. Ja sitten se tuli kotiin ja halusi vain nukkua. No... Lottahan on metsästyskoira..

Luonne:

Aina nälkäinen, Lotta on aina kerjäämässä ruokaa jos vain voi. Hyvin ystävällinen, Lotta ei kokskaan tekisi kenellekkään pahaa edes vahingossa. Se ei ole koskaan purenut ketään. Kumma kyllä että se tulee hyvin iloiseksi aina kun joku tulee kotiin, jos vaikka varas tulisi niin se vaan lipsii ja alistuu. Kun taas pihalla se vahtii ihan hulluna. Heti kun ihminenkin kävelee tiellä niin alkaa kamala haukkiminen ja tähystys. Eihän se pahaa tarkoita vaan suojelee perhettä!

Varmoja ja todettuja ajatuksia:

"Huoaahhh... Nyt voisi vaikka leikkiä", "Mi-minullekkin sitä makkaraa! Voin maksaa kyllä takaisin. Nami nam..", "Ouuuu, auuu.. tulkaa jo kotiin!" "Hau-hau, vou vou! Äiti tuolla puussa on orava.", "Lips,lips... Oijoiii, tämäpäs on hyvän makuinen käsi! Pizzaa!! Oijiiiii! Tuoretta kalaa!!!! Nami miten herkullista" Huooooooohhhhhh, Täällä on kova meteli, taidan mennä sängyn alle nukkumaan.", "Houh, Houh, ottakaa minutkin mukaan leikkiin! Voisin vaikka *lääh* leipoa makkaraa. Nuuuuhhhh..!"